Kuopio
Neljä rakennuskohdetta, joissa kaupunkia on tehty torin alle, saarten yli, kallion sisään ja mäen laelle.
Kohde 1
Kauppatorin alla on kolmikerroksinen pysäköintilaitos, jossa on kaupungin mukaan 1 280 paikkaa. Halli avattiin vuonna 1991, ja sitä laajennettiin torin ja Alatorin uudistuksessa, joka valmistui 2013. Työ tehtiin keskellä toimivaa keskustaa, torikaupan ja vanhan hallin vieressä.
Seuraava: SaaristokatuKohde 2
Saaristokatu siltoineen yhdistää Saaristokaupungin asuinalueet keskustaan Kallaveden saarten kautta. Torilta on Saaristokaupungin pohjoisosiin noin neljä kilometriä.
Kulttuuri ammattina – Arkkitehti (Kuopion kaupunki, 2010). Selostus: Leo Kosonen. Savolainen Videoarkisto.
Kohde 3
Neulamäen kallioon, Puolustusvoimien entisiin luolavarastoihin louhittu liikunta- ja tapahtumakeskus avattiin elokuussa 2024. Arkena siellä pelataan salibandya, futsalia ja lentopalloa, ja suurimpaan saliin mahtuu tapahtumissa 2 500 katsojaa. Poikkeusoloissa sama tila on väestönsuoja lähes 7 000 ihmiselle.
Luola – Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskus, 14.8.2024.
Lähteet: Kuopion kaupunki, pysäköinti; Wikipedia, Kuopion kauppatori; Kuopion kaupunki, Saaristokaupunki; STT Info 2024, Luolan valmistuminen; Yle, Luola väestönsuojana. Videot avautuvat YouTubesta vasta, kun valitset ne.
Kohde 4 · Puijo
Puijolle on rakennettu näkötorni kolme kertaa, joka kerralla edellistä korkeampi. Käynnistä esitys ja katso, miten torni ja Kuopio sen juurella ovat muuttuneet.
Puijon laki kohoaa 232 metriä merenpinnan ja noin 150 metriä Kallaveden yläpuolelle. Laella kasvaa kuusivaltainen metsä, eikä siellä ole vielä yhtään rakennusta.
Raatimies C. R. Dahlström rakennuttaa laelle 16 metriä korkean puisen näkötornin. Puijosta tulee näköalapaikka, jonne noustaan ihailemaan Kallaveden maisemaa.
Arkkitehti J. V. Strömbergin suunnittelema pyöreä tiilitorni valmistuu graniittijalustalle. Korkeutta on 24 metriä, kahdeksan metriä enemmän kuin puutornissa.
Puretun puutornin paikalle valmistuu matkailumaja Puijon Pirtti. Siitä alkaa majoitustoiminta Puijolla.
Pirttiä laajennetaan, ja nimeksi tulee Puijon Maja. Samana vuonna rinteeseen valmistuu pujottelumäki.
Tornin taustalle valmistuu suurmäki. Avajaiskisoissa maaliskuussa hypätään 86 metriä, mikä on siihen asti pisin Suomessa hypätty hyppy.
Uuden tornin rakentaminen alkaa 27.8.1962. Betonirunko valetaan liukuvaluna yhtäjaksoisesti noin kolmessa viikossa: työtä tehdään ympäri vuorokauden 11 tunnin vuoroissa. Harjannostajaisia vietetään 20.11.1962.
Rungon päälle rakennetaan ravintolaosa. Kyösti Helinin suunnittelema ja Helinin Konepajan valmistama koneisto pyörittää ravintolan lattiaa 40 kannatinpyörän varassa.
Arkkitehti Seppo Ruotsalaisen suunnittelema 75-metrinen torni avataan yleisölle. Se on Pohjoismaiden ensimmäinen torni, jossa on pyörivä ravintola. Vanha tiilitorni puretaan samana vuonna.
Tornin taustalle nousee 120 metrin suurmäki, jonka oma torni on 57 metriä korkea. Puijolla hypätään maailmancupia lähes joka kausi vuoteen 2016 asti.
Tornin viimeisin saneeraus valmistuu ja huipun palvelut uudistetaan. Vanhan rinnehissin tilalle tulee maisematuolihissi.
Huonokuntoinen normaalimäki puretaan kesäkuussa 2026. Torni on seissyt Puijon laella yli 60 vuotta, pidempään kuin tiilitorni ennen sitä.
Ladataan 3D-mallia…
Malli on rekonstruktio luonnollisessa mittakaavassa. Tornien korkeudet ja vuosiluvut perustuvat lähteisiin; muut mitat, rakennusten tarkat paikat ja ennen vuotta 1963 seisseiden rakennusten muodot on arvioitu arkistovalokuvista. Puijon Majan vuoden 1972 laajennus on mallinnettu nykyisen pohjan mukaan.
Työnaikaiset rakenteet kuvaavat aikansa työtapaa, eivät dokumentoitua työmaata: puutornin runko ennen laudoitusta, tiilitornin puutelineet, betonirungon liukuvalumuotti työtasoineen ja ravintolaosan pohjan muotit tuentoineen. Tuore betoni näkyy mallissa tummempana ja vaalenee kovettuessaan.
Kaupungin kasvu on kuvattu kaavamaisesti: rakennukset ja kadut ovat nykykartasta, ja ne ilmestyvät malliin kaupunginosansa rakentamisvuosikymmenen mukaan. Ruutukaavakeskusta näkyy aluksi puukaupunkina. Tuomiokirkko, kaupungintalo, kauppahalli ja rautatieasema ovat omilla vuosillaan. Maasto ja vesistöt ovat mitattua korkeusmallia noin yhdeksän kilometrin säteellä; metsä, pellot ja julkisivujen ikkunajako ovat viitteellisiä. Linnut, juna ja laiva ovat elävöitystä. Selostus on tekoäänellä tuotettu.
Lähteet: Wikipedia, Puijon torni; Museovirasto, Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt 2011–2012; Kuopion kaupunki, Puijo-esite 2009; Puijo Peak; Yle 2013; Wikipedia, Puijon hyppyrimäet; Wikipedia, Kuopion historia; Wikipedia, Kuopion kauppatori.
Korkeusmalli: Maanmittauslaitos, Korkeusmalli 10 m (CC BY 4.0), 10/2026. Rakennukset, kadut, rautatie, hyppyrimäkien linjat ja taajama-alueet: © OpenStreetMap-tekijät (ODbL).
